Avainsanat
Arachnida, araknofolia, Baselin yliopisto, hämähäkit, hämähäkkien pelko, ihmiskunnan lihankulutus, ihmiskunnan ravinnonkäyttö, lihansyöjät, lihansyönti, Martin Nyffeler, petoeläimet, Science of Nature, Sveitsi, tiikeri, University of Basel, valaat
Araknofobia eli hämähäkkejä kohtaan tunnettava pelko tai kauhu on varsin yleistä, vaikka ihmisillä ei juurikaan ole tarvetta noita kahdeksanraajaisia selkärangattomia kauhistella. Tosin hämähäkkien suuressa joukossa on myös myrkyllisiä, jopa tappavan vaarallisia lajeja, mutta valtaosa hämähäkeistä on haitatonta ja suorastaan hyödyllistä faunaa. Hyönteisillä sen sijaan on todella syytä pelätä hämähäkkejä, joiden pääasiallista ravintoa pikkueläimet ovat. Koko maapallon hämähäkkiyhdyskunnat ovat todella merkittävä lihansyöjien joukko – itse asiassa suurin petoeläinryhmä koko planeetallamme.
Sveitsiläisen Baselin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksen tutkijan Martin Nyffelerin johdolla Science of Nature -tiedelehdessä 16.3.2017 julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että hämähäkkien kuluttaman liharavinnon kokonaismäärä nousee 400–800 miljoonaan tonniaan vuodessa. Hämähäkkien ruokavalio koostuu lähes yksinomaan selkärangattomista eläimistä, joista hyönteisten ja hyppyhäntäisten osuus on yli 90 prosenttia. Hämähäkkien saaliiksi joutuvien selkärangattomien eläinten kokonaisbiomassa vastaa 0.1 prosenttia koko maapallon vuotuisesta perustuotannosta. Uusimman arvion mukaan hämähäkkien syömän hyönteisravinnon määrä on yhdenmukainen aikaisemmin tehtyjen ekosysteemin lajistollisten manipulaatiokokeiden kanssa. Kun erilaisista yhteisöistä on keinotekoisesti poistettu hämähäkit, hyönteisten määrät ovat lisääntyneet nopeasti ja merkittävästi.
Hämähäkkien saalistus keskittyy luonnontilaisiin ekosysteemeihin. Yli 95 prosenttia hämähäkkien syömästä liharavinnosta saalistetaan metsistä tai luonnon ruohostoilta. Ihmisen käytössä ja hoidossa olevien viljelymaiden osuus hämähäkkien saalistuksessa on vain noin kaksi prosenttia. Viljelymailla hämähäkkien saalistusaika kattaa vain pienen osan vuotta, ja lisäksi näissä ”luonnottomissa”, usein yksilajisissa yhteisöissä luontainen eläimistö on rajallista.
Hämähäkkien saalistaman ja syömän liharavinnon kokonaismäärää voidaan verrata muihin lihankuluttajiin. Koko reilun 7.3 miljardin yksilön ihmiskunta syö vuosittain lihaa noin 400 miljoonaa tonnia, eli hämähäkkien ruokavalion lihaosuus on alhaisimmankin arvion mukaan ainakin yhtä suuri kuin kaikilla ihmisillä yhteensä. Luonnon suurikokoisista lihansyöjistä tunnetaan kalaa, äyriäisiä ja muita mereneläviä syövien valaiden ravinnonkäyttö. Kaikkien merien kaikki valaat syövät vuodessa kalaa ja muita vesieläimiä yhteensä 280–400 miljoona tonnia.
Suurista petoeläimistä tiikeri kuvannee parhaiten mielikuvaamme tehokkaasti saalistavasta lihansyöjästä. Uhanalaisten tiikerien jatkuvasti kutistunut kanta käsittää tätä nykyä noin 3’200 yksilöä. Kukin tiikeri syö keskimäärin noin 11 kiloa lihaa päivässä. Yhteensä maailman kaikkien tiikerien vuosittainen lihankulutus on näin ”vain” 13 miljoonaa kiloa.
Hämähäkkien kokonaismäärää ei tunneta, mutta ryhmän monimuotoisuus on suuri. Maailmasta tunnetaan kaikkiaan noin 45’000 erilaista hämähäkkilajia (Science of Nature 104(3–4), April 2017; https://link.springer.com/article/10.1007/s00114-017-1440-1
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.