Valuutalla on väliä: euron paperimateriaali vertailun parasta, modernit polymeerit ongelmallisia
Rahojen käsitelyn jälkeen on syytä pestä kädet – valuutasta riippumatta.
Setelirahan puhtaudesta puhuttaessa ajatellaan yleensä omaisuuden laillisuutta; likainen raha on tavanomaisessa kielenkäytössä rikollisin keinon hankittua. Mutta kyllä niin kutsutussa puhtaassakin rahassa olisi puhdistamisen tarvetta, sillä varsinkin seteleihin tiedetään kiinnittyvän paljon epäpuhtauksia. Tunnettua on esimerkiksi se, että jokseenkin jokaisessa dollarisetelissä on jäämiä huumausaineista, eivätkä muut valuutat ole juuri sen synnittömämpiä. Kokaiinijäämät eivät ole kuitenkaan tavalliselle setelinkäyttelijälle vaarallisia, mutta sen sijaan rahojen mukaan kulkeutuvat patogeeniset bakteerit saattavat sellaisiksi muodostua. Bakteereita on varmasti kaikissa liikkeellä olevissa rahoissa, mutta eri maiden setelien välillä on suuria eroja, osoittaa hollantilais-turkkilainen selvitys.
Hollantilaisessa Nijmegenin kaupungissa toimivan Radbound-yliopiston Lääketieteellisen keskuksen tutkijan Andreas Vossin johdolla Antimicrobial Resistance & Infection Control -tiedelehdessä 28.8.2013 julkaistussa selvityksessä verrattiin seitsemän eri rahayksikön seteleitä. Mukana olivat euro, Yhdysvalain dollari, Kanadan dollari, Marokon dirham, Kroatian kuna, Romanian leu sekä Intian rupia. Testin ensi vaiheessa kaikki tutkittavat setelit desinfioitiin, eli kaikki rahoihin kiinnittyneet mikrobit tuhottiin. Puhdistettuihin seteleihin lisättiin eri testivaiheissa kolmea erilaista taudinaiheuttajabakteeria: ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa Escherichia coli -bakteeria (E.coli), niin kutsuttuna sairaalabakteerina tutuksi tullutta mutta muuallakin vakavaksi ongelmaksi noussutta, antibiooteille vastustuskykyistä Staphylococcus aureus -bakteerin MRSA-muotoa (metisilliiniresistentti Staphylococus aureus) sekä niin ikään useimmille yleisille antibioteille vastustuskykyistä VRE-bakteeria (=vankomysiiniresistentti enterokokki -bakteeri).
Yksikään bakteeri ei ollut hengissä kolmen tunnin kuluttua Kroatian kunan pinnalla, mikä oli paras tulos seitsemän setelin joukossa. Mutta maantieteellisen lähinaapurin Romanian leussa sen sijaan kaikki kolme bakteeria olivat hengissä ja hyvinvoivina vielä 6 tunnin kuluttua, ja pelätty MRSA säilyi elossa ja tartuntakelpoisena vielä 24 tunnin kuluttuakin. Yksikään toinen mikrobi ei selvinnyt vuorokautta minkään muun rahan pinnalla.
Toisessa kokeessa selvitettiin, siirtyvätkö setelien bakteerit rahoja käyttävän ihmisen iholle. Testissä vapaaehtoisten henkilöiden desinfioituja käsiä hierottiin 30 sekunnin ajan MRSA- ja E. coli -bakteereilla saastutetuilla euron, Yhdysvaltain dollarin sekä leun seteleillä. E.coli -bakteerilla saastutettuja euroseteleitä käsitelleet ihmiset eivät saaneet rahoista bakteeritartuntaa. MRSA-bakteerin likaamista dollareista bakteerit siirtyvät myös rahoja käsitelleiden ihmisten käsiin. Pahimmaksi osoittautui Romanian leu, sillä näistä seteleistä molemmat bakteerimuodot siirtyivät rahoja käsitelleiden henkilöiden käsiin.
Romanian leusetelien valmistuksessa on käytetty polymeerikuituja, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi bakteerien asuin- ja jopa lisääntymispaikoiksi. Polymeerikuidut kestävät kulutusta paremmin kuin useimmissa muissa setelityypeissä käytettävät kuidut, joten tällaisten materiaalien käyttö houkuttelee muitakin keskuspankkeja. Ainakin Bank of England on jo päättänyt uudistaa seterirahojaan, ja tulevien rahojen materiaali on samanlaista polymeeria kuin Romanian leussa jo käytetään. Ensimmäinen uuden sarjan brittiseteli on vuonna 2016 liikenteeseen laskettava viiden punnan seteli, jonka kuva-aiheena on Sir Winston Churchill. Jos polymeerikuitujen käyttö yleistyy setelirahoissa, samalla lisääntyvät myös tartuntatautien leviämisriskit, tutkijat varoittavat (http://www.aricjournal.com/content/2/1/22
Setelit ovat likaisempia kuin wc-istuimet!
Setelirahojen bakteerikertymät kyllä tunnetaan – vaikka ei ehkä kovin usein tiedostetakaan.
Setelien mikrobikertymiä korostava brittiselvitys osoitti setelien olevan todellisia bakteeripesiä.
Syksyllä 2012 lontoolaisen Queen Mary yliopiston Biologisten ja kemiallisten tieteiden laitoksen lehtori Ron Cutler julkisti selvityksensä brittiläisten setelirahojen ja luottokorttien bakteereista. Cutler analysoi 200 seteliä ja 45 luottokortti, joista löytyi yllättävän paljon taudinaiheuttajia. Hyvin runsaiksi maksuvälineiden sisältämät bakteerimäärät osoittautuivat Analysoiduista setelirahoista 26 prosenttia ja luottokorteista 45 prosenttia sisälsivät erittäin runsaasti mahdollisesti tauteja aiheuttavia eli patogeenisiä bakteereita kuten Escherichia coli (E.coli) -bakteeria sekä antibiooteille vastustuskykyistä Staphylococcus aureus -bakteeria (MRSA-bakteeria). Kaikkiaan 80 prosentissa seteleistä ja 78 prosenttia luottokorteista kantoi mukanaan patogeenisin bakteereita. Monet tutkituista seteleistä ja maksukorkeista löytyi enemmän taudinaiheuttajia kuin normaalista wc-istuimesta, Cutler kuvasi rahojen puhtausastetta (http://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/banknote-dirtier-than-toilet-seat-7542212.html
Näiden selvitysten mukaan jokseenkin kaikkien rahojen ja maksuvälineiden käsittelystä siirtyy bakteereita – myös potentiaalisesti vaarallisia taudinaiheuttajia. Riskit ovat tietysti suhteellisia, ja lontoolaistutkimuksen julkistamisen jälkeen englantilaisilla nettisivuilla monet ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi keräämään pois vaikka suuretkin määrät saastuneiksi pelätyjä seteleitä. Kunnollinen käsihygienia jokaisen rahojen käsittelyn jälkeen on kuitenkin terveysalan asiantuntijoiden mukaan tärkeä toimenpide nykymaailmassa, jossa tartuntatautien etenemistä pyritään estämään monissa muissakin elämäntilanteissa.
Rahojen likaantumisesta muualla Tiedebasaarissa. Setelirahoissa on bisfenoli A-jäämiä. Tiedebasaari 14.8.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/14
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.