Avainsanat
Aedes aegypti, Aedes hensilii, Culex, Culex-hyttyset, denguekuume, eLife, flavivirukset, Georgian yliopisto, hyönteiset ja tartuntataudit, keltakuume, keltakuumehyttynen, malaria, Michelle V. Evans, moskiitot, moskiittojen levittämät taudit, moskiittojen levittämät virukset, tartuntataudit, tartuntatautien levittäjät, University of Georgia, virukset, Yap-saaret
Vuosina 2015 ja 2016 laajoiksi epidemioiksi levittäytyneet zikavirustartunnat lämpimän ja kuuman ilmastovyöhykkeen alueilla nostivat aikaisemmin esimerkiksi malarian, denguekuumeen ja keltakuumeen levittäjinä tunnetut moskiitot entistä vakavammin otettaviksi tartuntatautien levittäjinä. Pääsyylliseksi zikaviruksen levittämisessä ja tartuttamisessa ihmisiin pidetään muun muassa malarian tärkeintä kantajaa, suomeksi keltakuumehyttysen nimellä tunnettavaa Aedes aegypti -moskiittolajia, mutta tämä hyönteinen ei ole ainoa zikaviruksen kantaja.
Varmaa näyttöä on ainakin siitä, että jo vuonna 2007 toinen saman suvun laji, Aedes hensilii, levitti zikavirusta Tyynellämerellä, Mikronesiassa sijaitsevilla Yap-saarilla. Ja rakenteeltaan samankaltaisten flavivirusten kantajina tunnetaan varmuudella ainakin yhdeksän moskiittolajia. Yhdysvaltaisen Georgian yliopiston tutkijan Michelle V. Evansin johdolla eLife-tiedelehden verkkopainoksessa 28.2.2017 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin maailmanlaajuisten tiedostojen avulla, kuinka monta potentiaalista yhdistelmää eri moskiittolajien ja niiden levittämiksi tiedettyjen flavivirusten esiintymisalueilta löytyy.
Tietokonemallinnuksen avulla osoitettiin, että mahdollisia zikaviruksen kaltaisten flaviviruksen levittäjiä on ainakin 35 eri moskiittolajia. Mahdollisia zikaviruksen kantajia ja levittäjiä on muissakin yleisissä moskiittosuvuissa kuin Aedes-suvussa. Esimerkiksi meilläkin tavattavissa Culex-suvun hyttysissä on flavivirusten kantajia ja levittäjiä. Mallinnusten perusteella tutkijat korostavat tarvetta moskiittojen ja virusten yhteyksien tarkempaa tutkimista, jotta eri tartuntamahdollisuudet ja -lähteet pystyttäisiin tunnistamaan ja mahdollisesti eliminoimaan ennen vaarallisten epidemioiden kehittymistä (eLife, 28.2.2017, https://elifesciences.org/content/6/e22053
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.