Avainsanat
Aurelia aurita, Itämeren eläimistö, korvamedusa, merialueen tuulivoimalat, polttiaiseläimet, vapaasti ajelehtivat merieläimet
Merialueen tuulivoimalat voivat lisätä meduusojen määrää viidenneksellä
Itämeren ainoa yleinen meduusalaji, vapaasti ajelehtiva korvameduusa (Aurelia aurita) vaatii lisääntyäkseen niin korkean veden suolapitoisuuden, että lisääntyminen onnistuu vain meren eteläosissa. Suomen rannikoille loppukesän lämpimissä vesissä tavattavat korvameduusat ovat pääosin tänne merivirtojen ja tuulten mukana ajelehtineita yksilöitä, vaikka aivan lounaisimmalla rannikoillamme korvameduusa voi lisääntyä. Aikuinen meduusa on vapaasti vedessä ajelehtiva eläin, mutta lajin elinkierron alkutaipaleeseen kuuluvan polyyppivaiheen on kiinnityttävä paikoillaan pysyvään kiinteään alustaan. Ihmistoiminta voi lisätä tällaisia alustoja, ja esimerkiksi laiturirakenteiden tiedetään olevan sopivia meduusan polyyppien tukialustoja. Uusia korvameduusalle otollisia lisääntymispaikkoja tarjoavia rakenteita ovat viime vuosina yhä useampaan paikkaan rakennetut, vapaiden merituulten kannalta suotuisten ulappavesien tuulivoimaloiden vedenalaiset tukirakenteet.
Saksalaisen, Rostock-Warnemünden alueella toimivan Leibnitz Institute of Baltic Sea Research -tutkimuslaitoksen tutkijan Holger Janssenin johdolla Marine Pollution Bulletin -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 27.8.2013 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin korvameduusojen polyyppivaiheiden kiinnittymistä ja polyypeista kuroutumisen jälkeen mereen irtoavien nuoruusvaiheiden lukumääriä ulappavesissä olevien tuulivoimaloiden tukirakenteisiin kiinnitettyjen tarttumisalustojen avulla.
Itämeren etelä- ja lounaisosassa sijaitsevien jo toimivien ja suunnitteilla olevien ulappa-alueen tuulivoimaloiden yhteydessä toteutettujen koesarjojen perusteella voimaloiden vedenalaiset tukirakenteet voivat lisätä kovameduusan yksilömääriä noin 20 prosentilla. Meduusojen yleistymisellä voi olla merialueen monikäytölle ihmisen kannalta haitallisia vaikutuksia muun muassa virkistyskäyttöarvoa alentavana tekijänä – vaikka korvameduusa on myrkytön ja täysin harmiton eläin. Lisäksi meduusojen määrän lisääntymisestä voi aiheutua ongelmia esimerkiksi rannikolla toimiville tehtaille tai voimalaitoksille, joiden jäähdytysveden ottoputkia vapaasti ajelehtivat meduusat tukkivat.
Korvameduusan elinkierrosta ja merkityksestä tarkemmin toisaalla Tiedebasaarissa: Korvameduusa on vaaraton ajelehtija. Tiedebasaari 27.8.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/27
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.