Avainsanat
bengalintiikeri, Intia, Intian eläimistö, Intian kulttuuripolitiikka, Madhya Pradesh, Mike Pandey, Panthera tigris, Panthera tigris tigris, tiikeri, tiikerin suojelu, tiikerinsuojelualueet, uhanalaiset eläinlajit
![Intian kansalliseläin bengalintiikeri on ollut pääosassa kehutuissa ja palkituissa dokumentti- ja draamaelokuvissa. Seuraava pääosa saattaa jäädä vain käsikirjoituksen asteelle filmihankkeen kyseenalaisten rahoitusvaikeuksien seurauksena.](https://tiedebasaari.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/04/tiikerielokuvat.jpg?w=300&h=216)
Intian kansalliseläin bengalintiikeri on ollut pääosassa kehutuissa ja palkituissa dokumentti- ja draamaelokuvissa. Seuraava pääosa saattaa jäädä vain käsikirjoituksen asteelle filmihankkeen kyseenalaisten rahoitusvaikeuksien seurauksena.
Maailman kuuluisimpiin uhanalaisiin eläinlajeihin lukeutuvan tiikerin kohtalosta kissapetojen pääasiallisella elinalueella Intiassa pitäisi päästä tasokkaan dokumenttifilmin aiheeksi, mutta hanke näyttää kaatuvan poliittisiin erimielisyyksiin. Kysymys on tietysti rahasta, mutta ei suinkaan rahan puutteesta, kuten elokuvahankkeissa useimmiten on. Maineikas ympäristöaiheisten elokuvien ohjaaja Mike Pandey aikoo kuvata dokumenttifilmin uhanalaiseen asemaan harvinaistuneista tiikereistä. Bengalintiikeri (Panthera tigris tigris) on valittu Intian kansalliseläimeksi. Mutta Madhya Pradeshin osavaltiossa sijaitsevilla tiikerien suojeluun perustetuilla erityisalueilla kuvattavaksi aiottu hanke näyttää kaatuvan siihen, että osavaltio perii kaupallisissa hankkeissa suojelualueella kuvaamisesta kamerankäyttömaksuja. Suuressa dokumenttiprojektissa 40 000 rupiaa (noin 600 euroa) vuorokaudelta on filmintekijöille ylittämätön kustannus. Tekijät ovat vedonneet osavaltion pääministeriin, että dokumentin kuvaamisesta kameramaksuja ei perittäisi. Mutta pyyntö on evätty – ja evätty varmuuden vuoksi monta kertaa, The Asian Age -sanomalehti uutisoi 27.4.2013.
Ohjaaja Mike Pandey kertoo tavanneensa Madhya Pradeshin osavaltion pääministerin Shivraj Singh Chouhanin 7 tai 8 kertaa, mutta joka tapaamisella on ollut sama vastaus. Kuvausmaksut peritään myös dokumenttielokuvahankkeessa. Kuvausmaksujen perimistä myös dokumentin tekijöiltä pääministeri puolustaa sanomalla, että yksi poikkeus johtaisi västämättä siihen, että myös kuvaajat tulisivat anelemaan maksuvapautuksia. Mistään pikkusummista ei ole Pandeyn dokumenttifilmin kohdalla kysymys. Madhya Pradesh vaatii tiikerien suojelualueella kuvaamisesta 40 0000 rupiaa jokaiselta kameralta jokaiselta kuvauspäivältä. Mike Pandeyn ryhmä käyttäisi kahta elokuvakameraa noin 2.5 kuukauden kenttätyövaiheessa. Kaikkiaan kamerankäyttömaksuja kertyisi noin 10 000 000 rupiaa (eli 1 croce, kuten Intiassa rahasummat ilmaistaan) eli noin 150 000 euroa. Suomalainen filmiprojekti voisi tuollaiset menoerät kestääkin, mutta eurolla ja eurolla on eronsa. Intiassa, jossa sadat miljoonat ihmiset elävät noin yhdellä eurolla päivässä, tiikeriprojektiin tarvittavat kamerankäyttökustannukset ovat kestämättömiä.
Kuvausmaksut olisivat tietysti tervetulleita osavaltiolle, mutta todellinen syy erivapauden epäämiseen näyttää kuitenkin olevan poliittinen, Pandey arvelee. Tiikeridokumentin pääasiallisena rahoittajana toimisi Uttar Pradeshin osavaltion hallitus, jonka johdossa on koko Intiassa suurinta valtaa pitävä kongressipuolue. Madhya Pradeshin johdossa oleva pääministeri Singh Chouhan edustaa kuitenkin poliittisen kentän toista suurpuoluetta, BJP-puoluetta (Bhartiya Janata Part eli Kansanpuolue, joka uutisissa usein mainitaan Janata-puolueen nimellä).
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.