Avainsanat
hölkkääminen, liikunta, liikunta ja elinikä, liikunta ja ennenaikaisen kuolemisen riski, liikunta ja terveys, terveysliikunta
1–2.5 tunnin viikkoliikunnalla 5.6–6.2 vuotta lisää elinaikaa
Lukemattomat tutkimukset ovat todistaneet säännöllisen liikunnan terveydellisiä etuja niin fyysisen kuin henkisenkin terveyden ylläpitäjänä ja parantajana. Laajaan aineistoon perustuva tanskalaistutkimus vie johtopäätökset vielä pitemmälle lupaamalla enemmän elinvuosia niille, jotka hölkkäävät säännöllisesti, oikean määrän ja oikealla rasitusasteella. Tulos ei ole yllätys, sillä vastaaviin johtopäätöksiin tuli myös laaja monikansallinen, 1.3 miljoonan ihmisen seurantatutkimus (Kohtuullisestakin liikunta-aktiivisuudesta huomattava suoja ennenaikaista kuolemaa vastaan; Tiedebasaari 22.10.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/10/22).
Jo vuonna 1976 käynnistettyyn Kööpenhaminan sydäntutkimusprojektiin (Copenhagen City Heart Study) liittyvään aineistoon perustuvat, liikunta-aktiivisuuteen liittyvät johtopäätökset toi julkisuuteen tanskalaisen Bispebjergin yliopistosairaalan tutkija Peter Schnohr Dublinissa 3.–5.5.2012 järjestetyssä EuroPRevent2012 -konferenssissa. Projektissa oli alun perin noin 20 000 aikuista, iältään 20-93 -vuotiasta henkilöä. Mittavasta hankkeesta on julkaistu jo yli 750 tutkimusta terveyden eri osa-alueilta. Liikunta-aktiivisuutta käsittelevässä projektin osassa selvitettiin kuolleisuutta säännöllisesti liikuntaa harrastaneilta 1 116 mieheltä ja 762 naiselta. Vertailuryhmänä oivat projektiin osallistuneet, liikuntaa harrastamattomat, muuten vertailukelpoiset kansalaiset.
Seurantaan osallistujilta selvitettiin kyselyn avulla viikoittaisen liikunnan määrä sekä liikkumisen rasittavuus. Eri ikäisiltä ja -kuntoisilta osallistujilta ei voi saada tarkkaa numeroin ilmaistavaa tehotaulukointia, joten juoksulenkkien rasittavuus ilmaistiin kolmiportaisella asteikolla – hidas, keskinkertainen, nopea. Riittäväksi ja suositelluksi liikunnan määräksi katsottiin 1–2.5 tunnin viikoittainen hölkkääminen. Hölkkätutkimukseen osallistujien liikunta- ja muut tiedot päivitettiin neljästi projektin aikana, vuosina 1976–1978, 1981–1983, 1991–1993 ja 2001–2003.
Kaikkiaan 35 vuotta kestäneen projektin aikana kuoli 10 158 seurannassa ollutta, liikuntaa harrastamatointa ja 122 liikunta-aktiiviseen seurantaryhmään kuulunutta henkilöä. Tilastollisesti laskettuna seuranta-aikainen kuoleman riski oli liikuntaa harrastaneilla miehillä 44 prosenttia ja naisilla 56 prosenttia pienempi kuin passiivisilla mutta muuten vertailukelpoisilla kansalaisilla. Tanskalaisten tilastolliseen elinikään suhteutettuina luvut merkitsivät hölkkääville miehille 6.2 vuoden ja naisille 5.6 vuoden lisää elinaikaan.
Liikunnan määrällä ja kuolleisuuden ennusteella on niin kutsuttu U-mallin suhde. Kuolleisuus on vähäisempää niillä, jotka ilmoittavat hölkkäävänsä kohtalaisen paljon kuin niillä, jotka eivät lainkaan harrasta liikuntaa tai niillä, jotka hölkkäävät erittäin paljon ja erittäin suurella rasituksella. Alussa liikunnan lisääminen vähentää kuolleisuusriskiä nopeasti ja huomattavan paljon, mutta tietyn kokonaisrasituksen jälkeen hyöty tasaantuu alkaa heikentyä. Tärkeää on sekä liikunnan määrä että rasittavuus. Tanskalaisen suurtutkimuksen mukaan alhaisella tai kohtuullisella rasituksella 2–3 viikoittaiseen tapahtumakertaan sisällytettävä 1–2.5 tunnin hölkkääminen on paras tae ikävuosien kartuttamiseen. Optimaalisen rasituksen jokainen hölkkääjä voi itse määritellä pitämällä juoksunopeutensa sellaisena, että liikunnan harrastaja hengästyy, mutta hengästymisen pitää jäädä vain vähäiseksi, ei henkihieveriin saakka vietyyn rasitukseen.
Hölkkäämisen muodossa toteutetun liikunnan terveydellisten etujen lista on pitkä:
- elimistön hapen saanti paranee
- lisää insuliiniherkkyyttä
- estää veren hyytymistä
- parantaa verenn rasva-arvoja
- lisää niin kutsuttua hyvää eli HDL-kolesterolia, vähentää triglyseridejä
- alentaa verenpainetta
- tehostaa sydämen toimintaa
- lisää luuston tiheyttä
- tehostaa immuunipuolustusta
- vähentää tulehdusriskejä
- auttaa painonhallinnassa ja estää lihomista
- parantaa henkistä hyvinvointia
- estää hermoston rappeutumista ja muun muassa dementiaa
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.