Avainsanat
aivohalvaus, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, kuitupitoinen ravinto, ravinto ja terveys, ravintokuitu, ravintokuitu ja aivohalvausrski, ravintokuitu ja terveys
Kohonneen verenpaineen yhteys aivohalvausriskin lisääntymiseen on varmuudella todistettu, ja toisaalta ravinnon tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti verenpaineeseen. Ravinnossa olevan suolan ja rasvojen osuus verenpaineen kohottajina tunnetaan, mutta myös ravintokuiduilla on osuutensa. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu runsaskuituisen ravinnon nauttimisen pitävän verenpainetta kurissa ja parhaimmillaan kuitumäärän lisääminen voi alentaa kohonnutta verenpainetta. Kohonneen verenpaineen tiedetään lisäävän aivohalvausriskiä, joten oletus kuitupitoisen ravinnon myönteisestä vaikutuksesta aivohalvausriskin pienentäjänä tuntuu loogiselta. Tällaista näyttöä onkin satu osassa tutkimuksia, mutta tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa julkaistujen tutkimuksien yhteenvedossa, laajassa meta-analyysissä kuitupitoisuuden ravinnon myönteinen vaikutus aivohalvausriskin pienentäjänä tuli kuitenkin selvästi osoitetuksi.
Kiinalaisen Soochowin yliopiston Kansanterveyslaitoksen professorin Q.-F. Liun johdolla Europen Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä julkaistussa meta-analyysissä oli mukana kuusi laajaa, kansainvälistä ravintokuidun ja aivohalvausriskin yhteyttä selvittänyttä tutkimusta. Näissä aikavälillä 1998–2012 julkaistuissa alkuperäistutkimuksissa oli ollut mukana kaikkiaan 314 864 henkilöä, ja seurantajoukossa oli ilmaantunut 8 920 aivohalvaustapausta. Eri selvityksissä ihmisten nauttiman ravintokuidun määrät vaihtelivat suuresti, mutta vertailuja kuidun saannin ja aivohalvausriskin välillä voidaan tehdä kunkin seurannan alimpien ja ylimpien luokkien välillä. Koko mittavan aineiston kattavassa analyysissä eniten ravintokuitua nauttineiden henkilöiden aivohalvausriski oli 13 prosenttia pienempi (suhteellinen riski = 0.87) kuin vähiten kuitua saaneilla, muuten vertailukelpoisilla henkilöillä. Riskin suuruutta voidaan eritellä muun muassa sukupuolen sekä aivohalvaustyyppien välillä, ja näissä analyyseissä saadaan tarkempaa tietoa ravintokuidun merkityksestä.
Miehillä eniten kuitua ravinnostaan saaneiden aivohalvausriski oli 5 prosenttia pienempi (suhteellinen riski =0 .95) ja naisilla vastaavasti 20 prosenttia pienempi (suhteellinen riski =0.80) kuin vähiten kuitua käyttäneillä. Eri aivohalvaustyyppien välillä oli myös eroja. Aivoinfarktin ilmaantumisessa eniten kuitua saaneiden henkilöiden sairastumisriski oli 17 prosenttia pienempi (suhteellinen riski = 0.83) ja vastaavasti aivoverenvuodon ilmaantumisriski oli 14 prosenttia pienempi (suhteellinen riski = 0.86) kuin vähiten kuitua saaneiden ryhmässä.
Ravinnosta saadun kuidun määrän ja aivohalvausriskin yhteydestä saatiin tulokseksi, että jokainen päivittäin ravinnosta saatu 10 gramman ravintokuituerä alentaa aivohalvauksen riskiä 12 prosentilla.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.