Avainsanat
Aphanizomenon flos-aquae, Bulletin of Environmental Contamination and Toxicology, katalaasi, keiholehti, malonidialdehydi, myrkylliset sinilevät, S.-H. Zhang, Sagittaria sagittifolia, sinilevät, SOD, superoksididismutaasi, syanobakteerit
Kukkakasvin yhdisteet myrkkyä haitalliselle syanobakteerille
![Keiholehdessä on kemiallisia yhdisteitä, jotka näyttävät olevan myrkkyä myrkylliselle sinilevälle. Kuva: Kai Aulio.](https://tiedebasaari.wordpress.com/wp-content/uploads/2016/10/keiholehti-arrowhead-sagittaria-sagittifolia-kuva-photo-credit-kai-aulio.jpg?w=529&h=365)
Keiholehdessä on kemiallisia yhdisteitä, jotka näyttävät olevan myrkkyä myrkylliselle sinilevälle. Kuva: Kai Aulio.
Ainakin ajoittain myrkyllisiä sinilevien eli syanobakteerien massakasvustoja vastaan voi taistella luontaisen, samoissa vesissä viihtyvän ja yleensä haitattoman, mutta syanobakteereille ilmeisen myrkyllisen kukkakasvin avulla. Suomessakin yleisen, sekä järvissä että virtaavissa vesissä ja murtoveden rantavesissä menestyvän keiholehden (Sagittaria sagittifolia) solukkouutella näyttää olevan Aphanizomenon flos-aquae -sinilevää haittaavia kemiallisia ominaisuuksia. Kokeellisessa tutkimuksessa keiholehdestä valmistettu uute sekä kiihdytti Aphanizomenonin elintoimintoja että pysäytti tai lopetti syanobakteerin kasvun.
Kiinalaisen, Wuhanissa toimivan Kansallisuuksien keskusyliopiston Luonnonvara- ja ympäristötieteen tutkimusyksikön tutkijan S.-H. Zhangin johdolla Bulletin of Environmental Contamination and Toxicology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 13.10.2016 julkaistussa tutkimuksessa keiholehden uutteille altistettujen Aphanizomenon -syanobakteerien solujen koostumus muuttui radikaalisti. Sinileväsolujen kokonaisproteiinin, solunsisäisen fosfaattifosforin, polysakkaridien sekä malonidialdehydi-yhdisteen määrät nousivat merkittävästi. Muutosten perusteella tutkijat päättelevät syanobakteerien aineenvaihdunnan kiihtyneen keiholehtiuutteen vaikutuksesta.
![Aphanizomenon flos-aquae -sinilevä (syanobakteeri) on yleinen jokakesäisten massaesiintymien aiheuttaja Itämerellä, myös Suomen vesialueilla. Kuva: Maxxima Nutraceutical, maxx.my.](https://tiedebasaari.wordpress.com/wp-content/uploads/2016/10/aphanizomenon-flos-aque-blue-green-algae-photo-credit-maxxima-nutraceutical-maxx-my.jpg?w=300&h=225)
Aphanizomenon flos-aquae -sinilevä (syanobakteeri) on yleinen jokakesäisten massaesiintymien aiheuttaja Itämerellä, myös Suomen vesialueilla. Kuva: Maxxima Nutraceutical, maxx.my.
Kasviuuteen vaikutuksesta superoksididismutaasi-entsyymin (SOD), katalaasi-entsyymin sekä peroksidaasi-entsyymin aktiivisuudet nousivat. Myrkyllistä malonidialdehydiä muodostuu tyydyttymättömien rasvahapojen hajotessa. Tämän yhdisteen sekä kolmen hormonin aktiivisuuden nousu osoittavat voimakkaasti hapettavien reaktioiden kiihtymistä sinileväsoluissa keiholehtiuutteen vaikutuksesta. Hapettavat reaktiot vahingoittavat sinilevien soluelimiä, mikä johtaa kasvun heikkenemiseen tai lopulta solun kuolemaan (Bulletin of Environmental Contamination and Toxicology, 13.10.2016; http://link.springer.com/article/10.1007/s00128-016-1948-7
Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:
Vesistöjen rehevöityminen ja eräät ympäristömyrkytkin saavat Microcystis aeruginosa -sinilevät kasvamaan nopeammin ja tuottamaan enemmän hermostomyrkkyjä. Tiedebasaari 16.7.2013; https://tiedebasaari.com/2013/07/16
Myrkylliset sinilevät hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Tiedebasaari 10.8.2016; https://tiedebasaari.com/2016/08/10
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.