Avainsanat
kasvien vedenkulutus, maatalous, maissi, puuvilla, riisi, sokeriruoko, tärkeimmät tuotantokasvit, veden puute, vedenkäyttö, vehnä, vesivarojen käyttö
Viiden kasvin tuotanto vaatii lähes puolet suolattoman veden käytöstämme
Vesi on tunnetusti rajallisimpia luonnonvarojamme, jonka käyttö ylittää jo nykyisellään kestävän käytön periaatteet. Ja jatkossa tilanne muuttuu yhä pahemmaksi, koska väestön määrä ja aineellisen elintason nousun myötä kulutustottumukset kasvavat nopeasti. Maatilatalous on ylivoimaisesti suurin vedenkäyttäjä, jonka osuus ihmisen luonnosta ottamasta suolattomasta vedestä on noin 85 prosenttia. Väistämättömältä tuntuu, että vedenkäyttö lisääntyy nykytasolta kaksinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Vesivarojen tarkempi hyödyntäminen on siten välttämätöntä, koska uusia makean veden varantoja ei saada käyttöön.
Maataloudessa on syytä keskittyä eniten vettä vaativiin tuotantokasveihin, joiden viljelyolosuhteita voidaan varmasti kehittää. Sveitsiläisen Zürichin Teknillisen korkeakoulun tutkijan Stephen Pfisterin johdolla Environmental Science & Technology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin kaikkiaan 160 yleisesti viljeltävän maatalouskasvin vedenkulutuksen ja satomäärien suhteita. Vertailun kärkipäähän erottui selvästi viiden kasvin joukko. Vehnän, riisin, puuvillan, maissin ja sokeriruo’on viljely aiheuttaa 49 prosenttia maapallon nykyisestä suolattoman veden puutteesta sekä 42 prosenttia maatilatalouden aiheuttamasta maankäytön tuomasta ympäristöstressistä. Mittarina Pfister ja kumppanit käyttävät luonnonvarojen kokonaisresurssien puutetta sekä ihmisen että ekosysteemien kannalta. Viljelyn aiheuttamaa maankäytön stressiä analysoitiin vertaamalla erilaisilla kasvualueilla luonnonvaraisten kasvien ja viljelykasvien perustuotannon tehokkuutta.
Tärkeimmistä tuotantokasveista maissi on koko maailman olosuhteet kattavassa vertailussa vehnää ja puuvillaa tehokkaampi vesivarojen hyödyntäjä. Yleistykset ovat kuitenkin vaarallisia ja harhaan johtavia, tutkijat muistuttavat. Esimerkiksi lauhkean ilmastovyöhykkeen viljelyalueilla Keski- ja Pohjois-Euroopassa vehnä saa käytännöllisesti katsoen kaiken tarvitsemansa veden sateesta, kun taas lämpimillä seuduilla kuten Yhdysvaltain ja Pohjois-Intian tärkeimmillä tuotantoalueilla laajojakin viljalakeuksia on kasteltava.
Tutkimus osoittaa myös kasveja, joiden viljely ei ainakaan vesitalouden kannalta ole suositeltavaa. Veden tuhlareita ovat esimerkiksi monissa kehittyvissä maissa yleisesti tuotettava risiini ja saflori. Risiinin tuotannossa tarvitaan 15.8 kuutiometriävettä yhden Yhdysvaltain dollarin arvoisen sadon kasvattamiseen. Saflorilla vastaava suhde on 9.8 kuutiometriä/dollari. Valtaosa – tutkimuksen mukaan 83 prosenttia lajeista ja lajikkeista – maataloustuotannon hyötykasveista tuottaa dollarin edestä satoa kuluttamalla vain 0–2 kuutiometriä vettä.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.