![Boy and the big pike](https://tiedebasaari.wordpress.com/wp-content/uploads/2012/10/boy-and-the-big-pike.jpg?w=300&h=225)
Suurikokoisiin haukiin kertyy paljon metyylielohopeaa, joten näiden petokalojen runsas syönti nostaa kehon elohopeapitoisuudet helposti yli suositusrajojen.
Kalaruokien terveydelliset edut ovat suuremmat kuin ympäristömyrkkyjen aiheuttamat haitat
Varsinkin suurikokoisiiin petokaloihin kuten haukiin ja ahveniin kertyy elohopeaa (Hg), joka siirtyy ja rikastuu kalaravinnon syöjien kehoon. Vain hyvin pieni osa saadusta elohopeasta poistuu elimistöstä, joten tämän myrkyllisen metallin määrä ja pitoisuus kehossa kohoavat iän myötä.
Terveydellistä vaaraa aiheuttaviin pitoisuuksiin myrkky nousee yleensä vasta aikuisiässä, mutta kuten tunnettua lapset ovat aikuisia herkempiä haittakemikaaleille. Siksi myös hyvin nuorten lasten elohopeansaantia tulee tutkia ja seurata, mutta tällaisesta kertymästä on ollut hyvin vähän luotettavaa seurantatietoa. Laajaan aineiston perustuva tutkimus selvitti 1–6 -vuotiaiden suomalaisten lasten kalaravinnon kautta saaman elohopean määriä. Noin 90 prosenttia kalan elohopeasta on terveydellisiltä vaikutuksiltaan vaarallisimmassa ja ravintoverkoissa rikastuvassa metyylielohopean (CH3Hg) muodossa. Elohopea metyloituu pääosin mikrobitoiminnan seurauksena hapettomissa olosuhteissa kuten vesistöjen pohjasedimenteissä. Elimistössä elohopea kertyy rasvakudoksiin ja hermostoon. Vaarallisimmat haitat elohopea aiheuttaa vaurioittamalla hermosoluja.
Jyväskylän yliopiston Biologian ja ympäristötieteen laitoksen tutkijan Anna K. Karjalaisen johdolla Food and Chemical Toxicology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon julkaistussa seurannassa oli 13 tutkijaa kaikkiaan 11 eri asiantuntijalaitokselta. Tutkimuksessa selvitettiin sisävesissä ja meressä saatavien kalalajien kokonaiselohopean pitoisuudet sekä vaarallisimmassa muodossa olevan metyylielohopean saantia eri ikäisillä tytöillä ja pojilla. Saantimääriä verrattiin kansainvälisiin metyylielohopean saantisuosituksiin ja -rajoituksiin. Metyylielohopean saannissa havaittiin sekä ikään että sukupuoleen liittyviä eroja.
Kansainvälisesti tiukimmat rajat on asettanut Yhdysvaltain ympäristöhallinto (USEPA), jonka mukaan metyylielohopean saanti ei saisi ylittää 0.1 mikrogrammaa henkilön painokiloa kohti vuorokaudessa (μg/kg/d). Mikrogramma on gramman miljoonasosa. Tätä suositusta enemmän metyylielohopeaa sai kalaravinnostaan 1–15 prosenttia seurantaan osallistuneista lapsista. YK:n erityisjärjestöt Maailman terveysjärjestö (WHO) sekä Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ovat asettaneet päivittäiseksi metyylielohopean saannin ylärajaksi korkeintaan 1.6 mikrogrammaa painokiloa ja kohti vuorokaudessa. Tämän rajan ylitti suomalaisessa seurannassa 6-vuotiaista tytöistä 2.5 prosenttia ja pojista yksi prosentti.
Metyylielohopean saannissa 1-vuotiaiden ryhmässä tytöillä saanti oli suurempaa kuin pojilla, mutta 3-vuotiailla pojat saivat haittametallia enemmän kuin tytöt. Ikä vaikutti elohopean kertymiseen odotetusti siten, että seurannan suurimmat arvot sekä tytöillä että pojilla tavattiin 6-vuotiailla.
Ruokakaloina tavallisissa lajeissa keskimääräiset elohopeapitoisuudet vaihtelevat suuresti. Korkeimpien pitoisuuksien kärjessä olivat seuraavassa järjestyksessä: merialueen hauki > sisävesien hauki >merialueen ahven > sisävesien kuha > merialueen made > sisävesien made > sisävesien ahven.
Elohopean käyttöä on voimakkaasti rajoitettu viime vuosikymmeninä, kun metallin kertymisen aiheuttamat vaarat on tunnistettu. Tätä nykyä merkittävin luontoon joutuvan elohopean päästölähde on kivihiilen poltto eenergiantuotanossa. Ihmisille tärkeimmät elohopean saantilähteet ovat kalaravinto ja kalaöljyjen käyttö. Elohopea on yksi tärkeistä perusteista, joilla Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on antanut rajoituksia terveydelle erinomaisten kalaruokien käyttölle koko väestölle ja tiukennettuina erityisryhmille kuten lapsille ja raskaana oleville naisille. Merestä ja sisävesistä pyydettyä haukea tulisi syödä enintään 1–2 kertaa kuukaudessa. Sisävesien kalaa päivittäin syöville suositellaan isokokoisten haukien, ahventen ja mateiden käytön rajoittamista, ja lisäksi raskaana oleville ja imettäville äideille ei suositella hauen syömistä ollenkaan elohopeavaaran takia (http://www.evira.fi/portal/51466).
Suomessa myyntiin tarkoitetuille kaloille on asetettu elohopean maksimipitoisuudeksi 0.5 milligrammaa kiloa kohti kaikille muille lajeille kuin hauelle, jolla pitoisuuden yläraja on 1.0 milligrammaa kilossa. Milligramma on gramman tuhannesosa.
Elohopean vaarat on tunnettava ja tunnustettava, mutta niiden ei pidä karkottaa ihmisiä kalaruokien syömisestä. Kalan rasvahappokoostumus sekä muun muassa kivennäisaineiden ja D-vitamiinin runsaus ovat paljon suurempi etu kuin raskametallien ja dioksiinien mahdolliset haitat (Kalaruoat ja sydänkohtausriski: Hyvien rasvojen hyödyt ylittävät elohopean haitat. Tiedebasaari 19.8.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/08/19).
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.