Avainsanat
hedelmät ja kasvikset ja terveys, kolesteroli, LDL-kolesteroli, omena, omenat ja terveys, ravinto ja terveys, ruoka ja terveys
Terveelliset tehoaineet hedelmän kuoressa
Lähes kaikissa ravinto- ja ravitsemussuosituksissa ja ohjeissa kehotetaan syömään säännöllisesti ja runsaasti kasviksia, joiden myönteiset vaikutukset mitä moninaisimpiin terveyden osa-alueisiin on todistettu. Kasviksia tulisi nauttia useilla ruokailukerroilla – suosituksen mukaan paras vaihtoehto olisi viisi erillistä hedelmien ja/tai vihannesten annosta päivässä. ”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla” -iskulauseen tuntevat kaikki – ja kaikkien kannattaisi tätä periaatetta myös noudattaa. Omenien syönnin myönteinen vaikutus veren rasva-arvoihin on osoitettu lukuisissa epidemiologissa selvityksissä, ja säännöllisen omenien nauttimisen teho veren niin kutsutun huonolaatuisen kolesterolin vähentäjänä ja tätä kautta muun muassa aivohalvausriskin pienentäjänä on tunnetaan hyvin (Omena päivässä pitää aivohalvaukset loitolla. Tiedebasaari 19.9.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/09/19). Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, missä muodossa päivittäiset omenansa nauttii. Useissa ravitsemussuosituksissa lasillisen omenamehua katsotaan vastaavan kokonaisen omenan syömistä. Todellisuudessa mehu ei ole läheskään kokonaisen hedelmän veroista.
Kööpenhaminan yliopiston Ravitsemuksen, liikunnan ja urheilun laitoksen tutkijan Gitte Ravn-Harenin johdolla European Journal of Nutririon -tiedelehden joulukuun 2012 numerossa julkaistussa tutkimuksessa verrattiin kokonaisten omenien, kirkkaan omenamehun, hedelmälihaa sisältävän omenamehun sekä omien puristemassan säännöllisen nauttimisen vaikutusta veren kolesteroliarvoihin, verenpaineeseen sekä useihin muihin terveyden kannalta tärkeisiin muuttujiin. Omenan terveydellisten tehoaineiden saannissa oli huomattavia eroja eri muodossa nautitun hedelmän käytössä. Tutkimukseen osallistuneet terveet aikuiset nauttivat neljän viikon ajan, viidesti päivässä omenia eri muodoissa: kokonaisina hedelminä (550 grammaa päivässä), puristemassana (22 grammaa päivässä), kirkkaana omenamehuna (puoli litraa päivässä) tai hedelmälihaa sisältävänä omenamehuna (puoli litraa päivässä). Neljän viikon kuurien jälkeen osanottajien mitattiin osallistujien veren rasva-arvot sekä verenpaine.
Neliviikkoinen omenien ja omenavalmisteiden nauttiminen vaikutti merkittävästi osanottajien veren kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin pitoisuuksiin, mutta pitoisuusmuutokset vaihtelivat suuresti. Niin kutsutun huonolaatuisen eli LDL-kolestrolin pitoisuus veriseerumissa aleni kokonaisia omenia nauttineilla 6.7 prosentilla, omenien puristemassaa nauttineilla 7.9 prosentilla ja hedelmälihaa sisältänyttä omenamehua nauttineilla 2.2 prosentilla. Kirkasta omenamehua juoneilla LDL-kolesterolin pitoisuus nousi 6.9 prosentilla kokonaisia omenia ja puristemassaa nauttineiden henkilöiden arvoihin verrattuna.
Omenien nauttimisella ei ollut vaikutusta hyvälaatuisen eli HDL-kolestolin arvoihin, verenpaineeseen, tulehdustiloja kuvaaviin CRP-arvoihin, sokeriaineenvaihduntaa osoittaviin tekijöihin kuten veren insuliinipitoisuuteen tai suoliston mikrobikoostumukseen.
Tulokset osoittavat omenien arvokkaimpien yhdisteiden keskittyvän kiinteään massaan. Bioaktiivisista ainesta varsinkin pektiinien ja useiden polyfenoliyhdisteet keskittyvät hedelmän kuorikerrokseen, joten omenien käsittely ennen ravinnoksi nauttimista voi vaikuttaa ratkaisevasi hedelmän terveellisyyteen. Kirkas mehu, jossa ei ole lainkaan kiinteää hedelmämassaa, ei vastaa kokonaisen hedelmän koostumusta. Näin ollen veren rasva-koostumuksen tai muiden terveyttä kohentavien vaikutusten takia laadituissa ohjeissa mehua ei voi voi suositella kokonaisten hedelmien korvaajaksi, tanskalaisten, puolalaisten ja slovakialaisten tutkijoiden selvitys osoittaa.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.