Avainsanat
Bergenin Meribiologian instituutti, kalakannat, kalakantojen hoito, Leif Nøttesstad, liikakalastus, merikalastus, merikalat, MS Hillersøy, Norjan kalansaaliit, Norjan kalastus, Norjan kalastuskiintiöt, Pohjois-Atlantin kalakannat, pyyntikiintiöt, pyyntirajoitukset, ryöstökalastus, sinievätonnikala, The Norway Post, Thunnus thynnus, valtamerikalat, ylikalastus
![Atlantin sinievätonnikalan kanta on ollut vuosia vakavasti heikentynyt liikapyynnin takia, mutta tehokkaan suojelun ja pyyntikiintiöiden ansiosta merien taloudellisesti arvokkain saaliskala näyttää toipuvan. Kuva: Marinebio.org.](https://tiedebasaari.wordpress.com/wp-content/uploads/2016/09/atlantic-bluefin-tuna-thunnus-thynnus-photo-credit-marinebio-org.jpg?w=529)
Atlantin sinievätonnikalan kanta on ollut vuosia vakavasti heikentynyt liikapyynnin takia, mutta tehokkaan suojelun ja pyyntikiintiöiden ansiosta merien taloudellisesti arvokkain saaliskala näyttää toipuvan. Kuva: Marinebio.org.
Maailman merien kalansaaliiden arvokkain laji, tonnikala eri alalajeineen on ollut jo vuosia tai vuosikymmeniä ylikalastettu, ja lajin kannat ovat paikoin heikentyneet jopa uhanalaisuuden partaalle. YK:n alaisissa ja EU:n määrittelemissä sopimuksissa on vahvistettu asiantuntija-arvioiden perusteella tonnikalojen suojelusta sekä vuosittaisista, eri merialueille ja eri valtioille tarkoin määritellyistä pyyntikiintiöistä. Atlantin tonnikalat, pääosin sinievätonnikalat (Thunnus thynnus) ovat olleet pitkään pyyntirajoitusten piirissä, mutta tuoreimpien tietojen mukaan lajin lisääntyminen tärkeillä lämpimillä merialueilla on ollut onnistunutta.
Vahvojen lisääntymisikäluokkien ansiosta sinievätonnikala on myös levittäytynyt kohti pohjoista, aina Norjan merialueelle saakka, ja samalla arvokkaan saaliskalan pyynti on tullut taas mahdolliseksi. Pitkään aikaan ensimmäinen norjalainen tonnikalan pyyntialus MS Hillersøy rantautui pyyntimatkaltaan mukanaan 190 tonnikalaa, joiden painot vaihtelivat 170‒300 kilon välillä.
Atlantin tonnikalan lisääntymisalue on paljon Norjaa etelämpänä, mutta kannan voimistuessa laji levittäytyy. Pohjanmeren ja Pohjosien Atlantin vedet eivät ole tonnikalalle liian kylmiä, ja myös Norjan vesiltä saadaan saalista. Sinievätonnikalan levittäytyminen kohti pohjoista keskeisimmiltä lisääntymis- ja esiintymisalueiltaan johtuu pääosin kannan voimistumisesta, ja samanlainen kehitys on havaittu toisen kaupallisesti tärkeän lajin makrillin kannoissa, toteaa Bergenissä toimivan Meribiologian instituutin tutkija Leif Nøttesstad The Norway Post -lehden uutisjutussa. Ilmastonmuutoksen myötä lämmenneiden merivesien mukana monet Pohjanmeren kalalajit kuten turska ovat myös levittäytyneet kohti pohjoista.
Sinievätonnikalan kannan voimistuminen sukupuuton partaalta on Nøttestadin mukaan myönteinen osoitus monivuotisen kanainvälisen kannansuunnittelun, rauhoitusten ja oikein mitoitettujen pyyntikiintiöiden onnistumisesta.
Norjan kiintiö vuoden 2016 sinievätonnikalojen pyynnissä on 43.7 tonnia. MS Hillersøy toi rantaan 32 tonnia eli yli 70 prosenttia vuosisaaliista. Vuoden 2016 Atlantin tonnikalan pyynnin 15 000‒20 000 tonnin kokonaiskiintiötä jakavat noin 30 valtion kalastuslaivastot (The Norway Post, 20.9.2016; http://www.norwaypost.no/business/fishing-fish-farming/31110-the-bluefish-tuna-is-back-in-norwegian-waters
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.