Avainsanat
aseistetut riistanvartijajoukot, Intia, Intian eläimistö, Intian kansallispuistot, Intian luonnonsuojelu, Intian luonto, intiansarvikuono, Kazirangan kansallispuisto, lennokit luonnonsuojelussa, miehittämättömät lennokin, Rhinoceros unicornis, salametsästys, uhanalaiset eläimet, uhanalaiset eliölajit
![Riistanvartijat valmistelevat lennokkia valvontalennolle Kazirangan kansallispuistossa, Assamin osavaltiossa Intiassa 8.4.2013.](https://tiedebasaari.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/04/drone-test-flight-in-kaziranga-nationalpark-assam-india-photo-credit-anupam-nath-ap.jpg?w=300&h=186)
Riistanvartijat valmistelevat lennokkia valvontalennolle Kazirangan kansallispuistossa, Assamin osavaltiossa Intiassa 8.4.2013.
Yhdysvaltain sotatoimista tutuiksi tulleet, miehittämättömät lennokit ovat käyttökelpoisia ja avokkaita aseita myös luonnonsuojelussa. Uusimpana sovelluksena Intia alkaa valvoa maan koillisosassa, Assamin osavaltiossa sijaitsevaa Kazirangan kansallispuistoa, jossa elävien sarvikuonojen salametsästys on uhka uhanalaisten lajien tulevaisuudelle.
Kazirangan kansallispuiston valvojien käyttöön on saatu kaksi miehittämätöntä, kameroin varustettua lennokkia. Laitteet ovat kevyitä, kannettavia ja kädestä ilmaan lähetettäviä. Lennokeissa on sekä yksittäiskuvia että videota kuvaavia kameroita. Laitteet lentävät ennalta ohjelmoidun reitin mukaisesti ja ottavat kuvia noin 200 metrin korkeudesta. Lennokkien yhtäjaksoinen lentoaika on noin 90 minuuttia. Laskeutumisen jälkeen lennokkien akut ladataan ja laitteet ovat taas valmiita uusiin lentoihin. Lennokkien käytöllä voidaan saada salametsästäjiä kiinni itse teossa, ja toiseksi ne ovat hyödyksi jo pelkällä olemassa olollaan. Vaikeakulkuisissa maastoissa salametsästäjiä on ollut hyvin vaikea tavoittaa, mutta jatkossa pelkkä tietoisuus sekä maasta riistanvartijoiden partioinnin että ilmasta lennokkien kuvien avulla tapahtuma valvonta on niin tehokasta, että se ehkä rajoittaa salametsästystä jo pelkästään pelotteellaan, totesi Assamin metsä- ja ympäristöasioista vastaava ministeri Rockybul Hussain lennokkien ensilentojen esittelytilaisuudessa (The Times of India, 9.4.2013).
Kaziranga on tärkein intiansarvikuonojen (Rhinoceros unicornis) elinalue. Maaliskuussa 2013 tehdyssä laskenanssa kansallispuistosta havaittiin 2 329 yksisarvista sarvikuonoa. Koko maailmassa tämän lajin kokonaiskanta on noin 3 300 yksilöä. Intiansarvikuono on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) listoilla luokiteltu uhanalaisiin eläinlajeihin. 1970-luvulla laji näytti olevan harvinaistumassa jo sukupuuton partaalle, mutta tehostuneen valvonnan ansiosta kanta voimistui. Nyt salametsästys on jälleen kiihtynyt hälyttävästi. Salametsästäjät tappoivat vuonna 2012 ainakin 22 Kazirangan intiansarvikuonoa, ja vuoden 2013 tammi-maaliskuun aikana kaatoja on ollut jo ainakin 15.
Sarvikuonojen salametsästys on yleistä, sillä sarvilla on kysyntää etenkin Aasian markkinoilla. Suurin ostaja on Kiina, jossa sarvien materiaalilla on käyttöä sekä kansaomaisten lääkevalmisteiden raaka-aineena ja monissa maissa sarviuutteilla uskotaan olevan sukupuolista halukkuutta ja kykyjä parantavia vaikutuksia.
Luonnonsuojelun valvontaa tehostetaan myös henkilökuntaa vahvistamalla. Vuoden 2013 alussa Assam on palkannut kansallispuistoja valvomaan 300 aseistettua riistanvartijaa estämään etenkin järjestäytyneen rikollisuuden salametsästäjäjoukkojen toimintaa. Vastus on kova, sillä salametsästäjillä on käytössää automaattiaseita kuten sotatantereilla mainetta niittäneitä Kalashnikov-rynnäkkökivääreitä, joita joukkiot ovat myös valmiita käyttämään sekä villieläimiä että riistanvartijoita vastaan.
Sarvikuonojen ohella Intiassa joudutaan taisteleman kovin ottein – myös aseistetuin riistanvartijajoukoin – maan kansalliseläimen tiikerin salametsästystä vastaan (Intia perustaa erikoisjoukot suojelemaan tiikereitä. Tiedebasaari 8.1.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/01/08).
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.