Ruoan kypsentäminen nopeutti esi-isiemme aivojen koon kasvua ja vaikutti merkittävästi ihmislajin kehitykseen

Avainsanat

aivojen evoluutio, aivojen kehitys, aivojen koko, aivot ja ravinto, ihmisen evoluutio, ihmisen kehitys, ravinto ja aivojen koko, ravinto ja aivot

Saatavilla olevan ravinnon määrä ja hyödyntämistehokkuus ovat vaikuttaneet ratkaisevasti ihmislajin aivojen kehitykseen.

Jos söisimme vain suoraan luonnosta hankkimaamme ruokaa raakana, ruokailuun kuluisi 9.5 tuntia päivässä

Ihmisellä on kokoonsa nähden suuremmat aivot kuin muilla eläinlajeilla. Eläinkunnassa lähes kaikilla lajeilla aivot ovat sitä suuremmat, mitä kookkaampia yksilöt ovat. Ihmislajilla aivojen koon lisäksi aivoissa sijaitsevien ja toimivien hermosolujen eli neuronien määrä on suurempi kuin esimerkiksi läheisimmillä sukulaisillamme ihmisapinoilla. Ihmisen aivojen evolutiivisessa kehityksessä on mitä ilmeisimmin tapahtunut nopea hyppäys, jonka perustana on uudenlainen ravinnon hyödyntäminen. Aivojen koko ja neuronien määrä ovat sidoksissa eläinyksilön nauttiman ravinnon määrään ja energiasisältöön ja ennen kaikkea energian hyödyntämiseen. Syödyn ruoan hyväksikäytön tehokkuudessa esi-isämme ottivat aimo harppauksen ryhtyessään keittämään/kypsentämään ravintoaan.

Brasilialaisen Universidade Federal do Rio de Janeiro -yliopiston tutkijat Karina Fonseca-Azevedo ja Suzana Herculano-Houzel esittävät Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 22.10.2012 julkaistussa katsauksessaan vertailuja nykyihmisen sekä suurten ihmisapinoiden aivojen kokoon ja ravinnonkäyttöön. Evolutiivisesti tärkeäksi taustatekijäksi tutkijat esittävät aikaa, jonka eläin joutuu päivittäin käyttämään ravinnon hankkimiseen ja syömiseen. Useimmilla lajeilla ravinnon hankinta vie valtaosan aktiivisesta vuorokauden ajasta, mutta tätä aikaa voi lyhentää parantamalla saatavilla olevan ruoan käyttökelpoisuutta. Kypsentäminen parantaa erittäin merkittävästi ravinnon imeytymistä ja hyödyntämistä elimistössä, mikä vähentää ravinnon hankkimiseen pakosti tarvittavaa aikaa. Tämä lisäaika koituu yksilön ja lajin eduksi, jos sen turvin sosiaaliseen kansakäymiseen jää enemmän aikaa, brasilialaistutkijat päättelevät.

Eläimen aivojen koko on sitä suurempi, mitä enemmän neuroneja niissä on. Ja neuronien määrä on puolestaan sitä suurempi, mitä enemmän energiaa eläin saa ravinnostaan. Jos me käyttäisimme luonnosta saamamme ravinnon sellaisenaan kuten lähisukulaisemme tekevät, ihminen joutuisi käyttämään ruoan hankintaan ja syömiseen noin 9.5 tuntia jokaisena vuorokautena. Meitä suuremmat ja painavammat ihmisapinat ruokailevat nekin pitkään, mutta kuitenkin ihmiselle laskettua aikaa vähemmän. Gorilla käyttää ravinnon hankintaan päivittäin 8.8 tuntia, oranki ruokailee joka päivä 7.8 tuntia, ja simpansseilla syömiseen kuluu 7.3 tuntia vuorokaudessa. Ihmiselle laskettu pitkä ruokailuaika johtuu siitä, että aivomme ovat sekä absoluuttisesti että suhteessa kehon kokoon suuremmat kuin sukulaisillamme.

Fossiililöydöistä pääteltyjen kokosuhteiden perusteella voidaan arvioida kaukaisten esi-isiemme aivojen koko, ja sen mukaan voidaan päätellä myös yksilöiden päivittäiseen ravinnonhankintaan tarvittavaa aikaa. Kehitysbiologiassa kaukaiset edeltäjämme kuten Australopithecus afarensis ja Homo habilis ovat tarvinneet ravinnonhankintaan noin seitsemän tuntia joka päivä turvatakseen aivojensa tarvitseman energian. Ihmislajin kehitysbiologiassa ilmeisesti Homo erectus oli ensimmäinen sukumme edustaja, joka alkoi kypsentää luonnosta hankkimaansa ravintoa. Tämän ansiosta ruoka imeytyi nopeammin ja tehokkaammin kuin vain raakaa ravintoa käyttäneillä edeltäjillään. Kun pakollinen ruokailuaika lyheni, yksilöille ja yhteisöille jäi aikaa muuhunkin toimintaan, ja näin sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyi. Tällä puolestaan on yhdessä ravinnon tehokkaamman hyödyntämisen kanssa ollut merkittävä vaikutus aivojen evolutiiviseen kehitykseen ja kasvuun, brasilialaistutkijat päättelevät.

Ruoan kypsentämisen ohella myös ravinnon laadulla on ollut keskeinen vaikutus ihmislajin aivojen kehitykseen. Tärkeä käännekohta kehityksen nopeutumisessa oli vaihe, jossa esi-isämme siirtyivät liharuoan käyttäjiksi (Lihan syönnin alku oli merkittävä edistysaskel ihmisen evoluutiossa. Tiedebasaari 29.4.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/04/29).