Avainsanat

, , , , ,

Ruoanlaittoon osallistuminen voi olla vaarallista kehittyvien maiden yksinkertaisissa oloissa eläville lapsille.

Suuri osa ihmiskunnan jäsenistä altistuu päivittäin asumusten sisätiloissa puun poltosta vapautuvalle savulle. Ja kuten tunnettua, kaikenlaisen savun hengittäminen on terveydelle haitallista. Varsinkin köyhissä kehittyvien maiden maaseutuoloissa useimmissa asumuksissa ruoanlaitto ja lämmitys tapahtuvat avoimissa tulisijoissa, joissa ei ole kunnollisia ulos johtavia hormeja. Näin poltossa vapautuva savu jää sisätiloihin, joissa varsinkin hyvin pienet lapset viettävät valtaosan ajastaan. Kotien savualtistuksen merkitystä lasten aivojen kehitykselle tutkittiin neljässä maassa, joissa kotien pääasialliset polttoaineet olivat erilaisia.  Keniassa ja Nepalissa seurannassa mukana olleet taloudet käyttivät polttoaineena puuta, olkea ja karjanlantaa, joita poltetaan sisätiloissa avoliekillä. Samoalla seurannan perheillä oli käytössään kerosiinia polttava – ja siten puuhun ja vastaaviin verrattuna hyvin vähän savuttava – tulisija. Belizessä seurannassa oli sekä puuta että kerosiinia polttoaineinaan käyttäneitä koteja.

Kalifornialaistutkijat Robert L. Munroe ja Mary Gauvain esittävät International Journal of Environmental Health Research -tiedelehdessä tulokset seurannasta, jossa noin 200 iältään 3–9 -vuotiaan lapsen kehitystä seurattiin kolmenlaisissa olosuhteissa. Analyysin kohteina oli useita henkisen kehityksen ja kognitiivisen suoritustason mittareita kuten muistikapasiteetti, muotojen tunnistaminen, kyky rakentaa kokonaisuuksia erillisistä osista sekä lasten leikkien yksinkertaisuus/monipuolisuus, taito valmistaa omia leluja ja yhteistoimintakyky muiden kanssa.

Selvimmin yhteys kodin tulisijan ja polttoaineen laadun sekä lasten kognitiivisen suorituskyvyn välillä ilmeni kaikkein nuorimmilla lapsilla, joiden kodeissa poltettiin avotulella puuta, olkea tai lantaa. Henkisen suorituskyvyn mittarien osoittaman heikentymisen lisäksi puunpolton savulle altistuneilla lapsilla leikit olivat yksinkertaisempia kuin kerosiinia polttoaineena käyttäneissä kodeissa kasvaneilla vastaavan ikäisillä lapsilla. Nuorimmat lapset viettävät eniten aikaa äitiensä seurassa ja ovat siten paljon sisällä – myös ruoanlaiton ja muun tulenkäytön aikana.

Sisätiloissa tapahtuvan savualtistuksen vaikutukset vähenivät lapsen iän lisääntyessä – osin siksi, että lapset viettävät enemmän aikaa ulkona, osin aivojen kypsymisen ansiosta.

Aikaisemmin julkaistuihin tutkimuksiin perustuvassa selvityskessä Munroe ja Gauvain eivät voineet tehdä suoria johtopäätöksiä savualtistuksen ja henkisen suorituskyvyn välisistä syy/seuraus -suhteista. Lukuisisa tutkimuksissa havaitut yhteydet savun sisältämän häkäkaasun (hiilimonoksidin, CO) ja nokeen liittyneiden myrkyllisten yhdisteiden kuten polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (niin kutsutut PAH-yhdisteet) antavat kuitenkin selkeät viitteet tällaisesta yhteydestä.

Vastaavissa selvityksissä on kiistattomasti osoitettu lasten savualtistumisen haitat fyysiselle terveydelle. Kotien avotulilta vapautuvan häkäkaasun ja savun sisältämien haitta-aineiden aiheuttamiksi terveydellisiksi haitoiksi lapsilla – etenkin alle 3-vuotiailla – on tunnistettu ainakin immuunipuolustuksen heikkeneminen, hengityselinsairaudet sekä keuhkojen ja muiden sisäelienten rakenteellisten vaurioiden yleistyminen. Kotiympäristön päivittäisen savualtistuksen on osoitettu myös lisäävän hyvin nuorena kuolemisen riskiä kehittyvien maiden lapsilla.