Avainsanat

, , , , , , ,

Seniorin on syytä pitää ruokavalio tasapainossa sekä fyysisen että henkisen terveyden turvaamiseksi.

Määrältään ja laadultaan riittävä ravinto on hyvinvoinnin tärkein edellytys, mutta liika on liikaa tarpeellisessakin. Ravinnon energiamäärän rajoittamisen on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän koe-eläinten elinikää ja terveyttä. Ihmisillä liiallisesta energiansaannista johtuva lihominen on muodostunut jo kansanterveydelliseksi ongelmaksi rikkaiden länsimaiden lisäksi myös köyhissä kehittyvissä talouksissa. Päivittäin ravinnosta tarvittava energiamäärä riippuu iästä, yleiskunnosta ja työn ja muiden toimintojen vaikeuttamasta kulutuksesta. Ikäihmisillä päivittäinen liikunnallinen aktiivisuus yleensä putoaa, mikä vähentää merkittävästi tarvittavan ruoan määrää. Seniorit syövät helposti enemmän kuin fysiologinen tarve edellyttäisi. Lihomisriskin lisäksi tällä on myös muistin säilymistä heikentävä vaikutus, osoittaa yhdysvaltalaisia yli 70-vuotiaita seurannut tutkimus.

Amerikan neurologian asiantuntijoiden (American Academy of Neurology) vuosikokouksessa 21.–28.2.2012 järjestettävässä vuosikokouksessa esiteltävän, Mayo Clinic -laitoksen tutkijan Yonas E. Gedan johdolla julkaistavan tutkimuksen päätulokset julkaistiin 12.2.2012. Kaikkiaan 1 233 iältään 70–89 -vuotiasta senioria seuranneessa joukossa oli 163 osallistujaa, jotka kärsivät lievistä muistihäiriöistä tai muistin heikkenemisestä. Vaikka muistivaikeudet ovat tämän ikäisillä jo yleisiä, dementiaa eli vakavaa hermoston rappeutumista sairastavia ei ollut seurantajoukossa.

Osallistujat vastasivat päivittäin käyttämänsä ruoan ja juomien määrän ja laadun kyselyyn, ja näiden tietojen perusteella tutkijat laskivat kunkin osanottajan päivittäinen energiansaanti. Ravinnon kautta tulevan energiansaannin mukaan joukko jaettiin kolmeen, keskenään vertailtavaan ryhmään. Alimman energiansaannin ryhmän jäsenillä päivittäinen energiansaanti oli välillä 600–1 526 kilokaloria, keskimmäisessä ryhmässä välillä 1 526–2 143 kiloloria ja eniten energiaan ravinnostaan saavalla ryhmällä 2 143–6 000 kilokaloria vuorokaudessa. Ravinnon energia ja muistin heikkenemisen välillä havaittiin suoraviivainen yhteys: Mitä enemmän päivittäisessä ravinnossa tuli elimistöön energiaa, sitä suuremmaksi kasvoi muistin heikkenemisen riski.

Eniten energiaa saavalla ryhmällä lievän muistin heikkenemisen mahdollisuus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin alhaisimman energiankäytön ryhmän jäsenillä. Päivittäisen energiansaannin ja muistin heikkenemisen yhteys säilyi samanlaisena, kun muistituloksissa huomioitiin muiden tunnettujen riskitekijöiden kuten iän, aivohalvausten, diabeteksen esiintyminen sekä muistia ylläpitäväksi tekijäksi tunnettavan koulutuksen määrä.